Rakennetun ympäristön päästövähennykset ovat olennaisessa osassa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Rakennukset aiheuttavat päästöjä niin rakennusvaiheessa kuin rakennusten käyttövaiheessa energiankulutuksen kautta. Rakennusten energiatehokkuudessa on saavutettu positiivisia edistysaskeleita, ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit ovat kasvaneet merkittävästi. Seuraavaksi edistystä ja huomiota tarvitaan vähähiilisten rakennusmateriaalien rooliin tulevaisuuden rakennusalalla. Lisäksi digitaaliset ratkaisut voivat mahdollistaa päästövähennyksiä rakennuksen koko elinkaaren aikana.
Rakennetun ympäristön päästöt eivät ole tavoiteuralla
Ilmastonmuutoksen ratkaisuista puhuttaessa, rakennusten roolia ei voida sivuuttaa niiden vastatessa noin 37 prosentin1 osuudesta maailmanlaajuisista päästöistä, kun mukaan lasketaan sekä rakentamisen että rakennusten käyttöiän aikaiset päästöt. Kunnianhimon taso rakennusten hiilineutraalisuustavoitteissa on edennyt viime vuosien aikana, mutta samaan aikaan rakennusten energiankysyntä on lisääntynyt siirryttäessä hybridityöhön ja yhä useammat kehittyneet taloudet ovat lisänneet fossiilisten polttoaineiden käyttöä rakennuksissa, minkä vuoksi rakennusten käytön päästöt ovat nousseet ennätyslukemiin. Myös talouden muut ulkoiset tekijät, kuten energiakriisi, energian hintavaihtelut, elinkustannusten nousu ja korkojen nousun vaikutus vähähiilisen rakentamisen investointeihin, aiheuttavat riskejä rakennetun ympäristön päästövähennyspolun saavuttamiselle.
Dubain COP28 ilmastokokouksessa esitettiin tuore tilannekuva rakennetun ympäristön ilmastotoimista1. Kuilu rakennusten ja rakentamisen sektorin toimenpiteiden ja ilmastotavoitteiden välillä on kasvamassa entistä suuremmaksi, eikä sektori ole nykyurallaan saavuttamassa tavoiteltuja hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteitaan vuoteen 2050 mennessä. Sektorin päästöt eivät ole pudonneet vuoden 2015 tasosta ja ovat nykytilassa 40 prosenttia korkeammat kuin päästövähennyspolun mukainen tavoitetaso. Positiivisena nähdään, että rakennusten energiatehokkuusinvestoinneissa on havaittavissa huomattavaa kasvua. Kuitenkaan hyvästä kasvu-urasta huolimatta, edes energiatehokkuustoimet eivät ole vielä riittävällä tasolla ollakseen linjassa tavoitepolun kanssa.
Rakentamisen ja rakennusmateriaalien hiilijalanjälki tulee huomioida
Jotta energiatehokkuudella saavutetut hiilidioksidipäästöjen vähennykset eivät kumoutuisi, rakennusten hiilijalanjäljen pienentäminen tarvitsee myös muita välittömiä toimia. Rakennusten käytön aikaisten päästöjen lisäksi rakentamisella ja erityisesti rakennusmateriaaleilla on merkittävä rooli sektorin aiheuttamissa päästöissä, ja rakennusmateriaalien suhteellinen osuus tulee kasvamaan entisestään energiatehokkuuden noustessa. Rakentamisessa käytettyjen materiaalien, kuten betonin, teräksen ja sementin tuotanto on jo merkittävä päästölähde globaalilla tasolla. OECD arvioi, että raaka-aineiden käyttö jopa tuplaantuu vuoteen 2060 mennessä, suurimpana tekijänä mineraalien, mukaan lukien rakennusmateriaalien ja metallien, resurssien kulutuksen kasvu erityisesti kehittyvissä maissa2. Lisäksi rakentamisen, remontoinnin ja purkamisen seurauksena syntyy huomattava määrä jätettä, josta arvion mukaan noin 35 prosenttia päätyy kaatopaikoille, vaikka sitä voitaisiin kierrättää ja hyödyntää uudelleen. Rakennetun ympäristön polku päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen edellyttää siis rakentamisen kokonaisvaltaista elinkaariajattelua rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä jätteiden käsittelyyn ja kierrätykseen.
Rakentamisen hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa edistämällä materiaalitehokkuutta ja vähähiilisten tai biopohjaisten ratkaisujen käyttöönottoa sekä edistämällä rakennusmateriaalien perinteisiä tuotantomenetelmiä. Lisäksi panostamalla ylipäätään rakennusinfrastruktuurin kestävyyteen ja rakennusten elinkaaren pidentämiseen, voidaan välttää tarpeetonta uutta rakentamista. Asiantuntijat korostavat materiaalitehokkuusstrategioiden toimeenpanon potentiaalia rakennuskannassa. Pelkästään G7-maissa materiaalitehokkuusstrategioiden soveltaminen, mukaan lukien kierrätysmateriaalien käyttö, voisi vähentää yli 80 prosenttia asuinrakennusten materiaalien elinkaaren aikana syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä vuoteen 2050 mennessä2. Kierrätysmateriaalien saatavuus ei kuitenkaan vastaa vielä niiden kysyntää, erityisesti hiilipitoisten metallien, kuten teräksen, osalta, joten on panostettava myös muihin vähähiilistä rakentamista lisääviin toimenpiteisiin.
Vähähiilisille rakennusmateriaaleille arvioidaan kasvavaa markkinapotentiaalia
Suomi on Rambollin kyselytutkimuksen mukaan kiinteistöalalla yksi edelläkävijämaista rakennusten hiilineutraaliuden tavoittelussa3. Suomi on yksi edelläkävijöistä myös vähähiilisen rakentamisen sääntelyn kehittämisessä, sillä Suomen vähähiilisen rakentamisen tiekartta tähtää kunnianhimoisempaan ohjaukseen kuin mitä EU tällä hetkellä velvoittaa. Alan kotimaiset toimijat tiedostavat markkinoiden kehittyvän vähähiilisen rakentamisen suuntaan ja arvioivat kehityksen tuovan markkinapotentiaalia lyhyellä aikavälillä erityisesti vähähiilisten rakennusmateriaalien tuotannolle.
Betoni on eniten käytetty rakennusmateriaali Suomessa, eikä sen käyttö ole kaikissa tilanteissa korvattavissa muilla materiaaleilla. Betonin päästövaikutukset aiheutuvat pääasiassa hiili-intensiivisestä sementintuotannosta ja päästöjen pienentämiseksi on lähdetty kehittämään sementtiä osittain tai kokonaan korvaavia seosaineita. Sementin käytöstä kotimainen tuotanto kattaa kolme neljäsosaa ja on merkittävässä roolissa rakentamisen päästöjen vähentämisessä. Sementtiteollisuuden päästökehitykseen voidaan vaikuttaa myös sähköistämällä tuotantoa sekä CCUS-teknologioilla eli hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla tai hyödyntämisellä. Teknologiat ovat kuitenkin vielä kehitysasteella ja laaja käyttöönotto tapahtuu todennäköisesti vasta pidemmällä aikavälillä.
Sementin ohella teräs kuuluu päästöintensiivisten rakennusmateriaalien kärkijoukkoon. Suomessa terästoimijat pyrkivät päästövähennyksiin energiatehokkuuden parantamisella, kierrätysteräksen osuuden nostamisella tuotannossa sekä vetypelkistyksen avulla. Teräs on täysin kierrätettävää ja kierrätysaste on hyvä maailmanlaajuisestikin sen korkean arvon vuoksi. Kuitenkaan kierrätysteräksen tarjonta ei riitä täyttämään rakennusteollisuuden kasvavaa materiaalikysyntää, vaan tarvitaan muita vaihtoehtoisia ratkaisuja. Myöskään vetypelkistettyä terästä ei ole vielä kaupallisilla markkinoilla.
Vähäpäästöisistä rakennusmateriaaleista puutuotteet ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. Ympäristöministeriön arvion mukaan 45 prosenttia julkisesta uudisrakentamisesta on puurakentamista vuoteen 2025 mennessä4. Puurakennukset toimivat hiilivarastoina rakennusten elinkaaren ajan ja ovat pitkäaikaisena puun käyttömuotona hyviä tapoja käyttää puuta, kunhan huomioidaan kestävät hakkuutasot ja hiilinielumuutokset. Puuta käytetään myös puupohjaisissa eristemateriaaleissa, jotka ovat kohdanneet kasvavaa kiinnostusta uudis- ja korjausrakentamisessa.
Digitaaliset ratkaisut vähähiilisen rakentamisen mahdollistajana
Tiedonhallintaa ja käyttöä parannetaan laajasti Suomessa osana digitalisaation vauhdittamista5. Tavoitteena on hyödyntää digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet tehokkaasti koko yhteiskunnassa. Rakennetun ympäristön vuoden 2030 digivision mukaan Suomessa on vuonna 2030 maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova ja kestävä elinympäristö. Digitalisaatio tuo käyttöön usein tietoa, joka voi epäsuorasti edistää esimerkiksi päästövähennyksiä tai muita positiivisia vaikutuksia. Rakennusalalla digitaalinen materiaali- tai tuotetieto tuottaa arvokasta informaatiota koko rakennuksen elinkaaren ajan.
Energiatehokas ja vähäpäästöinen rakentaminen lähtee jo suunnitteluvaiheesta, jolloin päästöihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi valitsemalla vähähiilistä betonia tai sementtiä, hyödyntämällä puumateriaaleja, valitsemalla kierrätettyä tai uudelleenkäytettävää terästä sekä optimoimalla rakenteiden määrää. Digitaaliset ratkaisut tarjoavat työkaluja arvioida paitsi materiaalien päästöjä, myös rakentamisessa käytettävien työkoneiden ja muiden resurssien käyttöön liittyviä ympäristövaikutuksia, kuten polttoaineen kulutusta, vedenkulutusta, jätteiden käsittelyä tai luonnonvarojen käyttöä. Digiratkaisut edistävät tällöin tiedon hyödyntämistä päätöksenteon tukena.
Ilmastorahaston portfolioyhtiöt mukana vähähiilisen rakentamisen edistämisessä
Rakentamisen päästöjen vähentäminen vaatii useita toimenpiteitä, kuten energiatehokkuuden parantamisen ja vähäpäästöisten rakennusmateriaalien käytön, sekä kiertotalouden periaatteiden ja materiaalitehokkuuden huomioimisen. Ilmastorahaston portfoliossa rakentamisen sektorin päästövähennyksiin vaikutetaan materiaalitehokkuuden ja digitaalisten ratkaisujen avulla. Ratkaisut vauhdittavat päästövähennyksiä alalla ja tukevat kiertotalousajattelua vähentäen muun muassa jätteeksi päätyvien materiaalien syntymistä.
Betolar mahdollistaa teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen betonin valmistuksessa
- Betolar on vuonna 2016 perustettu suomalainen kasvuvaiheen materiaaliteknologiayritys. Yhtiö on kehittänyt betonin valmistuksessa hyödynnettävän Geoprime-sideaineratkaisun, jossa päästöintensiivisiä neitseellisiä raaka-aineita korvataan teollisuuden sivuvirroilla. Ratkaisun digitaalinen alusta mahdollistaa potentiaalisten sideaineena toimivien sivuvirtojen tunnistamisen ja reseptiikan luomisen.
- Sivuvirtoja hyödyntävällä sideaineratkaisulla voidaan vähentää betonin raaka-aineiden hiilidioksidipäästöjä jopa 80 prosenttia verrattuna perinteisiin betonituotteisiin. Tämä mahdollistaa merkittävät päästövähennykset yhtiön tavoitellessa jopa 150 Mt CO2-ekv päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä.
- Ilmastorahasto on myöntänyt yhtiölle 7 miljoonan euron pääomalainan Betolarin digitaalisen alustan ja sen varaan rakentuvien palveluiden kehittämiseen. Digitaalinen alusta mahdollistaa sementin raaka-aineena toimivien sivuvirtojen tehokkaamman hyödyntämisen.
Infrakit tehostaa infrarakentamisen päästövähennyksiä digiohjelmiston kautta
- Infrakit on vuonna 2010 perustettu yritys, joka tarjoaa pilvipohjaista tiedonhallintapalvelua infrarakentamisen työmaille. Infrakitin ratkaisua on käytetty jo yli 3000 projektissa ja se tarjoaa työkaluja hiilijalanjäljen tarkasteluun, toteutuvien päästöjen seurantaan sekä toteutuksen aikaiseen päästöjen optimointiin.
- Infrakitin ohjelmisto mahdollistaa välillisiä päästövähennyksiä Infrakitin asiakkaille tuottamalla työkaluja tiedon hallintaan, joiden avulla esimerkiksi rakennusmaiden työkoneiden käyttämää polttoainekulutusta saadaan pienennettyä. Liiketoimintasuunnitelman onnistuessa päästövähennysten suuruusluokaksi arvioidaan noin 3 Mt CO2-ekv kymmenessä vuodessa.
- Ilmastorahasto on myöntänyt enintään 6 miljoonan euron pääomalainan yhtiön päästövähennyksiä mahdollistavan toiminnallisuuden kehittämiseen ja ohjelmiston käyttöönoton vauhdittamiseen kansainvälisesti.
Lue lisää Ilmastorahaston rahoituskohteista: Rahoituskohteet – Ilmastorahasto
2UN 2022 Global Status Report for Buildings and Construction – Vuoden 2023 statusraportti ilmestyy maaliskuussa 2024.
3Gaia Consulting (2022): Vähähiilinen rakennettu ympäristö – katsaus toimialan nykytilanteeseen