Teema-artikkeli: Kiertotalous kestävän yhteiskunnan edellytyksenä

Kiertotalouden avulla säästetään luonnonvaroja pidentämällä raaka-aineiden ja materiaalien kiertokulkua ennen niiden päätymistä jätteeksi. Suomessa raaka-aineiden kulutus on vielä globaalisti korkealla tasolla, mutta kiertotaloustoimilla on potentiaalia taittaa luonnonvarojen kulutuksen kasvu.

Ihmisen toiminta on ylittänyt maapallon kantokyvyn

Kestävään kehitykseen liittyy vahvasti ajatus planetaarisista rajoista, jotka kuvaavat maapallon tilaan vaikuttavia kriittisiä tekijöitä. Planetaaristen rajojen malli määrittelee yhdeksälle ympäristötekijälle turvalliset raja-arvot, joiden sisällä ihmisen toiminnan tulisi pysyä. Lisäksi se kuvailee kuinka globaali kulutus ja tuotanto vaarantavat luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin, sillä rajojen ylittymisestä seuraa peruuttamattomia muutoksia ekosysteemeille ja ekosysteemipalveluille.

Vuonna 2023 tutkijat ovat esittäneet arvionsa ensimmäistä kertaa kaikille yhdeksälle planetaarisen rajan osa-alueelle1: ilmastonmuutos, valtamerten happamoituminen, otsonikato stratosfäärissä, biogeokemiallisten kiertojen rajat (typen ja fosforin kiertokulku), makean veden kulutus, muutokset maankäytössä, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ilmakehän aerosolien (pienhiukkasten) määrä ja kemiallinen saastuminen. Arvion mukaan kuusi yhdeksästä riskirajasta on jo ylitetty. Planetaariset rajat ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan, mikä tarkoittaa, että toimenpiteitä tarvitaan kaikilla osa-alueilla.

Jotta ihmisen toiminta pysyisi turvallisten raja-arvojen sisäpuolella, tammikuussa julkaistun Circularity Gap Report -raportin mukaan materiaalien kulutusta tulisi vähentää kolmanneksella nykyisestä. Asiantuntijoiden mukaan globaalia kiertotaloutta hyödyntämällä, tämä olisi mahdollista saavuttaa ihmiskunnan tarpeista tinkimättä2.

Maailma luottaa kuitenkin vielä yli 90 prosenttisesti2 uusiin neitseellisiin materiaaleihin globaalin kiertotalousasteen ollessa vain noin 7 prosenttia. Toisin sanoen yli 90 prosenttia materiaaleista joko päätyy jätteeksi, häviää tai jää käyttämättömiksi vuosien ajaksi niiden ollessa sidottuina pitkäkestoisiin varantoihin kuten rakennuksiin tai koneisiin. Lisäksi puhtaan siirtymän ratkaisut, kuten uusiutuvan energian infrastruktuurin rakentaminen, tulevat vaatimaan valtavan määrän mineraaleja ja materiaaleja, mikä kasvattaa materiaalien kysyntää ja kulutusta tulevaisuudessa voimakkaasti.

Kiertotaloudella voidaan vaikuttaa kotimaiseen luonnonvarojen kulutukseen

Kiertotalous pyrkii suljettuun kiertoajatteluun, jossa resurssit säilyvät käytössä mahdollisimman pitkään taloudellisessa järjestelmässä. Kiertotalouden tarkoituksena on säästää luonnonresursseja kierrättämällä, korjaamalla ja käyttämällä tuotteita pidempään sekä vähentämällä materiaalikäyttöä ylipäänsä. Tämä tarkoittaa siirtymistä lineaarisesta kehdosta-hautaan talousmallista suljettuun kiertotalouden malliin, jossa luonnonvaroja säästyy sekä jätettä ja päästöjä syntyy vähemmän. Kiertotaloudella on potentiaalia nousta merkittäväksi voimavaraksi kestävyysajattelun edistämisessä tulevina vuosikymmeninä.

Suomessa raaka-aineiden kulutus henkilöä kohden on globaalisti erittäin korkealla tasolla. Syke on laatinut äskettäin kansallisen kiertotalousarvioinnin3, jossa arvioidaan ensimmäistä kertaa eri toimijoiden mahdollisuutta toteuttaa laaja-alaista kiertotaloussiirtymää ja sen vaikutuksia kansantalouteen ja ympäristöön. Ennakkotulosten mukaan kiertotaloudella on hyvät mahdollisuudet taittaa kotimainen luonnonvarojen kulutuksen kasvu. Lisäksi skenaariotyössä osoitetaan, että kiertotaloustoimet edistävät myös Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista eli päästöjen laskua ja nielujen kasvua, sekä vahvistavat taloutta materiaalitehokkuuden ja kilpailukyvyn parantuessa. Kiertotalous tuo siis tärkeää lisäarvoa vähähiilisyyden tavoittelussa edistäen samalla talouskasvua. Suomen haasteina kiertotalousasteen nostamisessa ovat materiaali-intensiivinen talouden rakenne sekä jätevirtojen vähäinen materiaalihyödyntäminen.

Ilmastorahaston rahoitus vauhdittaa teollisuuden kiertotaloustoimia

Luonnonvarojen kestävämpi käyttö vaatii kunnianhimon ja toimintatapojen uudistamisen lisäksi uusia teknologisia ratkaisuja. Ilmastorahasto on rahoittanut useita kiertotaloushaasteeseen vastaavia yrityksiä, joiden pyrkimyksenä on vähentää uusien, neitseellisten materiaalien käyttöä ja lisätä materiaalitehokkuutta kiertotalousajattelun mukaisesti. Kiertotalouden edistämisen lisäksi, rahoituskohteilla on usein myös päästövähennyksiä vauhdittava rooli.

Magsort keskittyy terästeollisuuden sivuvirtoihin
  • Magsort on vuonna 2014 perustettu suomalainen kiertotalouden kasvuyritys, joka keskittyy teräksen valmistuksessa syntyvän jätekuonan kierrätykseen.
  • Ratkaisulla edistetään materiaalitehokkuutta terästeollisuudessa, kun jätekuonasta talteen otettuja metalleja hyödynnetään uudelleen tuotantoprosessissa. Magsort tavoittelee jopa noin 7,5 Mt CO2-ekv. päästövähennystä kymmenessä vuodessa kiertotalouden kautta.
  • Ilmastorahasto on myöntänyt yhtiölle 4,5 miljoonan euron pääomalainan. Rahoitus kohdistuu käyttöpääoman vahvistamiseen eli laiteinvestointien rahoittamiseen.
Resand kierrättää metalliteollisuuden hiekkaa
  • Resand on vuonna 2013 perustettu hiekkamateriaalin kierrätykseen keskittyvä teknologiayritys. Yhtiö tarjoaa metallivalimoille hiekan puhdistusratkaisuja, joiden avulla valuhiekka voidaan käsitellä uudelleenkäytettäväksi.
  • Metallivalimoissa syntyy runsaasti jätehiekkaa, joka sijoitetaan usein kaatopaikalle sen heikon uudelleenkäytettävyyden takia. Resandin elvytinteknologialla noin 95 % hiekasta saadaan elvytettyä takaisin prosessiin. Yhtiön päästövähennyspotentiaali neitseellisen hiekan korvaamisesta kymmenessä vuodessa on arvioitu olevan noin 1Mt CO2-ekv.
  • Ilmastorahaston myöntämä 8 miljoonan euron pääomalaina kohdentuu valimohiekan elvytyslaitteistojen käyttöönoton sekä toiminnan kansainvälistymisen vauhdittamiseen.
Lamor Recycling edesauttaa muovien kiertotaloutta
  • Lamor Recycling on hankeyhtiö, joka on perustettu vuonna 2022 vastaamaan muovijätehaasteeseen. Yhtiö rakentaa kemiallista kierrätyslaitosta Porvoon Kilpilahteen, jossa nesteytetään hankalasti kierrätettävää muovijätettä pyrolyysiöljyksi. Pyrolyysiöljyä voidaan käyttää raaka-aineena uusissa muovituotteissa fossiilisen raakaöljyn sijaan.
  • Yhtiön ratkaisu vaikuttaa globaaliin muovijäteongelmaan hyödyntämällä jätemuovin raaka-aineet uusissa tuotteissa. Lisäksi neitseellisten raaka-aineiden korvaamisella saadaan päästövähennyksiä ja laitoksen kymmenen vuoden päästövähennyspotentiaaliksi on arvioitu noin 0,2 Mt CO2-ekv.
  • Ilmastorahasto on rahoittanut yhtiön 10 kilotonnin kierrätyslaitoksen rakentamista 6 miljoonan euron pääomalainalla.
Wastewise mahdollistaa vaikeasti kierrätettävien muovien uusiokäytön
  • Wastewise Group on yhdistymisen myötä vuonna 2022 syntynyt yritys, joka on kehittänyt oman teknologiansa muovien ja kumien kemialliseen kierrätykseen. Teknologia mahdollistaa vaikeasti kierrätettävien muovien kierrätyksen. Prosessin tuloksena syntyvällä pyrolyysiöljyllä voidaan korvata raakaöljyä muovin- ja muiden kemikaalien tuotannossa.
  • Aiemmin polttoon päätyneen muovijätteen tuottaminen uudeksi raaka-aineeksi vähentää neitseellisen raakaöljyn kysyntää sekä estää muovijätteen aiheuttamien ympäristöongelmien syntymistä. Yhtiön kymmenen vuoden päästövähennyspotentiaali on arvioitu olevan 0,4 Mt CO2-ekv.
  • Ilmastorahaston 4,2 miljoonan euron pääomalainalla vauhditetaan yhtiön muovinkierrätyksen laajennusohjelmaa.

1Planetary boundaries – Stockholm Resilience Centre
2CGR 2023 (circularity-gap.world)
3Kiertotaloudella on mahdollisuus taittaa luonnonvarojen käytön kasvu ja edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista taloutta heikentämättä | Suomen ympäristökeskus

Edellinen artikkeli
Ilmastorahaston 2023 arviointi: toiminta tukenut teollisuuden puhdasta siirtymää ja erityistehtävä on ajankohtainen tulevaisuudessakin
Seuraava artikkeli
Ilmastorahastolta 5 miljoonaa euroa älykkäisiin sähkövarastoihin erikoistuneen Cactoksen infrastruktuurirahastoon